Kiipeän puuhun

Puuhun voi kiivetä, sen oksilla voi roikkua, oksalta voi hypätä maahan. Täytyy kuitenkin olla varovainen, ettei raavi itseään puun oksiin. Pitää arvioida, kestääkö oksa. Pääsenkö noin korkealle? Äiti vähän auttaa ja nostaa. Yhdessä on taas päästy korkeammalle!

Puissa kiipeily on aina yhtä hauskaa!

Torneja

Tornit hipovat korkeuksia ja sitten.... PAM osaset ovat jälleen pitkin lattioita.

Arkkitehtiainesta....

... tai sitten ei.

Ihan mistä vain voi kasata tornin...

...jopa saappaista

Jäljet matossa

Pojat hoksasivat, että mattoon jää jälki kun siihen painaa ämpärillä. Jälki katoaa kun kädellä pyyhkii maton karvat suoriksi. 

Teimme useamman jäljen ja loikimme ympyrästä toiseen.

Piirsimme myös pellejä ja lumiukkoja.

Pyykkikori, joka lensi

Pyykkikori vaiko sittenkin LENTOKONE! 

Hyppää kyytiin niin äiti tärisyttää, vetää ja nostaa sinut lentokoneesi kanssa korkeuksiin. Pidä kiinni, sillä kyyti voi olla poukkoilevaa ja bensa loppua yllättäen. 

Pulkkarata

Talven aikana pihalle on muodostunut pulkkarata. Samaa kehää ympäri ja ympäri. Uudestaan ja uudestaan.

Toinen odottaa kun toista vedetään. Tai jos vetäjiä on kaksi niin juostaan kilpaa peräkanaa!

Taisi olla isovanhempien aloittama leikkilenkki tämä.

Pulkannarulla kalastamista

Pulkan naru heitetään niin pitkälle kuin lentää. Sitten se hilataan takaisin ja katsotaan, mitä on saatu saaliiksi. Ihaillaan myös pulkannarun jättämää jälkeä.

Sellaisia leikkejä tällä kertaa. Joskus se vaan on niin yksinkertaista...

Leipäleikki

TADAA! ...ja tavallinen leipä onkin sankarileipää!

HYVIN MAISTUU!

Varjoleikki

Varjot ovat pitkiä ja kummallisia. Ne ovat tummia ja muuttuvia. Mutta eivät kuitenkaan pelottavia.

Taskulampun avulla saa heijastettua seinälle vaikka minkälaisia hahmoja.

Mitä sinä osaat tehdä? Kokeile!

Varjoja löytyy myös ulkoa. Katulamppujen valossa voi seurata, miten oma varjo lyhenee ja siirtyy sitten eteen. Miten hassulta sitä näyttääkään oikein pitkänä ja venyneenä!

Jäljillä

Salapoliiseilla on piisannut töitä selvitellessä, kenelle tai mille mitkäkin lumeen painuneet jäljet kuuluvat. Keksitkö sinä?

Ruokataidetta

Kyllähän sen aikuisetkin tietävät, kauniisti aseteltu ruoka houkuttelee syömään!

HYVÄÄ RUOKAHALUA!

Taivaanlampaita

Miltä nämä pilvet sinusta näyttävät?

Meistä ne näyttävät koiralta, dinosaurukselta ja sorsalta.

Aurinkoisten päivien parasta rentoutusta on maata selällään nurmikolla ja ihmetellä pilvien lipumista taivaalla. Alati muuttuvat pilvet antavat siivet mielikuvitukselle. Muistan kun kerran pienenä makasimme ystäväni terassilla pilviä ihastellen ja ystäväni äiti luki meille pilvistä. Se oli taivaallista se. 

Piilosatu

Iltasadusta saa astetta jännemmän kun sen lukee viltin alla taskulampun valossa.

Tosin peiton alla tulee kuuma...

Ja majaleikit ennen nukkumaanmenoa saattavat jopa villitä...
Mutta hauskaa on!

Tunneleita

Tunnelit ovat jänniä. Muistan, miten omassa lapsuudessamme meillä oli tapana ryömiä ison, kadun alittavan putken sisään. Putkitunnelissa kaikui, haisi ja pelottikin vähän.

Kartoitimme läheltä löytyviä tunneleita. Nämä tunnelit eivät pelota:

LEIKKITUNNELI

OIKEA TUNNELI

ULKOTUNNELI

SISÄTUNNELI

UMPITUNNELI

Vahtikoira

Tässä leikissä tarvitaan lehmänkelloa tai vastaavaa kilikili-kelloa. Mitä useampi leikkijä, sitä jännempää!

Säännöt:

Yksi leikkijöistä nimetään vahtikoiraksi. Leikkijät asettuvat piiriin istumaan, vahtikoira keskelle. Kello asetetaan vahtikoiran eteen. Vahtikoira painaa pään ja sulkee silmät. Yksi leikkijöistä ottaa kellon mahdollisimman varovasti ja piilottaa sen selkänsä taakse. Myös muut leikkijät laittavat kädet selkiensä taakse. Leikkijät sanovat:

"Herää herää vahtikoira. Kellosi on kadonnut!"

Koira avaa silmänsä ja koittaa arvata, kuka on vienyt kellon. Hän menee leikkijän luo ja haukahtaa tälle. Leikkijä paljastaa nyt kätensä. Mikäli kelloa ei löydy, siirtyy vahtikoira seuraavan leikkijän luokse ja haukahtaa. Onko koira kuullut, kuka vei kellon?

Kulkusen ääntä on vaikea seurata

Oppimisvaara:

Tämä leikki tukee kuulonvaraista hahmottamista.

Eläinlauluja

Maatilalelun avulla on helppo elävöittää erilaisia eläinaiheisia lauluja. Laula tuttuja lastenlauluja ja liikuta samalla eläintä, josta lauletaan. Laita eläimet kurkkimaan ovista ja ikkunoista. Aseta ne lopuksi kukin omaan pilttuuseensa.

"Piippoalan vaarilla oli talo,

hiiala hiiala hei.

Vaari se hoiteli lampaitansa,

hiiala hiiala hei.

Mää mää siellä ja mää mää täällä,

siellä mää, täällä mää, joka puolla mää mää.

Piippoalan vaarilla oli talo,

hiiala hiiala hei"

"Piippoalan vaarilla oli talo,

hiiala hiiala hei.

Vaari se hoiteli lehmiänsä,

hiiala hiiala hei.

Muu muu siellä ja muu muu täällä,

siellä muu, täällä muu, joka puolla muu muu.

Piippoalan vaarilla oli talo,

hiiala hiiala hei"

"Minä olen koira, koira, koira.

Minä olen koira ja osaan haukkua:

hau hau hau,

hau hau hau.

hau hau hau,

hau hau hau"

"Minä olen kissa, kissa, kissa.

Minä olen kissa ja osaan maukua:

miau miau miau,

miau miau miau.

miau miau miau,

miau miau miau"

Oppimisvaara:

Laululeikit tukevat puheen ja kielen kehitystä

Tiks-kaukosäädin

Lapset ovat universaalisti kiinnostuneita kaukosäätimistä. Tämän täytyy olla fakta. Yleensä kaukosäätimiin ei saa koskea ja sekös lisää faktan paikkansapitävyyttä. Onneksi (?) laitteita hajoaa ja kaukosäätimiä jää tarpeettomiksi. Näillä tarpeettomilla "kaukkareilla" voivat sitten lapsukaisetkin leikkiä. Joskaan ne eivät ole yhtään niin hyviä kuin ne toimivat...

Yhtenä päivänä esikoinen keksi sitten tällaisen leikin, joka soveltuu oikein hyvin rikkinäiselle kaukosäätimelle. Säännöt ovat jokseenkin samat kuin "kapteeni käskee" -leikissä: Käskijällä on kaukosäädin kädessään ja hän ohjaa toista pienillä ohjeilla osoittamalla tätä kaukosäätimellä ja sanomalla ohjeiden eteen "tiks". Siis esimerkiksi näin: "Tiks kyykkyyn", "tiks hyppää", "tiks taputa". 

Oppimisvaara:

Kuullun varaista muistia voi testata ja harjoituttaa antamalla useamman ohjeen peräkkäin: "tiks istu ja taputa sitten käsiä".

Pillileikki

Tällä viikolla pillit ovat tehneet ruokailuistamme vähän hauskempia. Vaikka pillillä juominen ja etenkin se puhaltaminen ovat hulvatonta puuhaa, ei makiaa mahan täydeltä. Äitikään ei jaksa koko ajan siivota. Olemme siis rajanneet pillinkäytön välipalahetkiin.

Vanhempi poika juo kitsaasti maitoa. Tämä on ollut hyvä keino lisätä juodun nesteen määrää. Etenkin kesäkuumalla juominen on tärkeää ja unohtuu helposti. Myös oman juomapullon hankkiminen houkutteli poikaa juomaan enemmän.

Pillin käyttö on muuten myös hyvää suujumppaharjoitusta!